Nyt onkin vähän erilainen tuote maistelussa. Tämä mead, eli suomalaisittain ehkäpä ”hunajaviini”, sopisi viinisivustolle vähintään yhtähyvin kuin olutsivustolle. Mutta mitäpä tuosta, töräytetään se myös tälle meikäläisen olutsivustolle.
Väriltään kauniin meripihkaista, näyttää lasissa viskiltä tai konjakilta. Tuoksu ei alkuun ole omaan nenään erityisen houkutteleva, tuollaista hunajaista kukkaniittyä, mutta jotenkin väärällä tavalla pistävänä. Seuraavana päivänä uudelleenmaisteltuna tuoksu ei kuitenkaan syystä tai toisesta tunnu enää niin ikävältä, vaan itse asiassa ihan kivalta. Pullo kehottaa nauttimaan tuotteen huoneenlämpöisenä, joten skippasin jääkaapin ja kaadoin hunajaviinin suoraan viilentämättömästä olutkaapista lasiin. Makeaa, jälkiruokaviinimäistä. En oikein tiedä pidänkö tästä. Pahaa tämä ei varsinaisesti kuitenkaan ole, mutta välillä tuntuu vähän tökkivän.
Seuraavana päivänä laitoin pullon hetkeksi jääkaappiin, ja tuo pieni jäähdytys vaikuttaisi tekevän hyvää tälle hunajaviinille. Tämähän on oikeastaan aika hyvää.