Tälläinen weizenbock tuli ostettua ylistävien arvostelujen perusteella, sekä osittain myös sen takia ettei kyseistä tyyliä ole pahemmin tullut juotua. Jollei muisti ihan täysin valehtele, niin tämä on itselleni kolmas weizenbock. Ensimmäinen oli saman panimon Aventinus Eisbock, joka oli kyllä kaikin puolin erinomainen olut. Toinen oli noin viikko sitten maisteltu Mufloni Doppel Apfel Weizenbock, joka oli ehdottomasti karsein maistamani olut. Näin ollen tätä olutta korkatessa oli samanaikaisesti sekä korkeat että matalat odotukset. Mielenkiintoista.
Tuoksusta ja ensimmäisestä suullisesta tuli hieman mieleen kammoamani Mufloni. TAP6 ei kuitenkaan tahtonut millään lailla nousta takaisin ylös, toisin kuin tuo saatanallinen Doppel Apfel. Olisi ollut mielenkiintoista maistaa tätä ennen Muflonia, sillä nyt tuntuu hieman siltä, että se pilasi weizenbockit meikämandoliinin kohdalta. Pilaaminen on tosin aivan liian voimakas sana, sillä tämä Mein Aventinus on mielestäni ihan oikeasti hyvä ja nautinnollinen olut. Nyt en vain osaa sanoa, että johtuuko tämä pieni tökkiminen siitä, että weizenbockien ominaismaku ei vain sovi omaan palettiin, vai siitä, että assosioin sen tuohon perhanan Mufloni omenakanelipaskaan. Pitääkin kokeilla tuota Aventinus Eisbockia uudestaan, sillä ensimmäisellä kerralla (ennen Muflonia) se ei kyllä tökkinyt, ei sitten millään tavalla. Voi tosin olla, että siitä ei tätä weizenbock-ominaismakua edes löydy, kyseessä kun ei kuitenkaan ole puhdasverinen weizenbock vaan eisbock. No, unohdetaan turhat spekuloinnit ja keskitytään lopuksi TAP6:een. Pienestä tökkimisestä huolimatta oikein hyvä olut. Voi olla että pisteet ja teksti tuntuvat riitelevän keskenään, mutta minä ihan oikeasti tykkäsin tästä weizenbockista, tökki tai ei. Vaikea selittää. Hyvää on, hieno olut.