”Tanner tärisi, kun kuolonkolarin kultakutrit kömpivät mullasta kohti kuutamon loistetta. Hiljaisuuden vallitessa juhlaväki siirtyi kuolevaisten ilmoille nauttimaan vahvan pehmeää Imperial Stoutia, jonka puraisu tuntuisi luissa ja ytimissä.”
Melkoiset saatesanat tässä kotimaisessa imperial stoutissa. Tujun oluiden nimet ja etiketit jaksavat kyllä vakuuttaa kerta toisensa jälkeen. Ja vakuuttaahan se pullon sisältökin. Aika julmetun hyvää. Alussa aika makeahkoa, mutta loppumakuun tulee kuivempi humalan puraisu. Plevnan Siperia tulee mieleen, mutta tuon nauttimiesta on jo sen verran aikaa, etten luottaisi tuohon vertaukseen ollenkaan. Brutaalein etiketti, joka on oluissa tullut vastaan? Tykkään.