Tässä on sellainen yhteistyöjysäytys, että odotukset ovat tämän kohdalla aikamoisen korkealla.
Kaatuu lasiin ihanan vaalean keltaisena. On se aikamoista herkkua. Juuri sellaista omaan makuun toimivaa ”kirpsakkaa” tupla-NEIPAa. On muuten todella hyvää. Humalalla turboahdettua olutta, havumaista katkerohumalaa tässä ei ole käytännössä laisinkaan, mutta jännällä tavalla tämä jopa polttelee suussa humalointinsa johdosta. Ilmeisesti kyse ns. ”hop burn” ilmiöstä. Suutuntuma on kohtuullisen paksu ja pehmeä. Kokonaisuutena samaan aikaan sekä pehmeä, että raju. Ei varmasti sellainen DIPA, joka sopii ihan jokaisen makupalettiin (tosin samaa voi sanoa koko DIPA-oluttyylistä), mutta omalla kohdalla aivan huippuolut.