Syntymäpäivän kunniaksi tuli nautittua oivallinen Willibald Succession. Tuon tyhjennyttyä ajattelin kuitenkin, että onhan se pyöreitä vuosia juhlistettaessa oikein ja kunnollista ottaa maisteltavaksi vielä tällainen aivan maailmanluokan huippuolut. Tämä on kaapissani odotellut aika lailla 1,5 vuotta, ja nyt on vihdoin aika kaataa tämä kriek lasiin.
Nätin väristä, kuten kriekit usein tuppaavat olemaan. Jokin tuosta väristä kuitenkin tekee vielä asteen erinomaisemman, kuin keskivertokriekissä, ainakin valoa vasten katsottaessa (ei oikein välity kuvasta). Tuoksussa aika oivallista hapankirsikkaa, ja lambicin funkkia. Ei tämä kovin pahaa voi mitenkään olla. Ja eipä se muuten olekaan. Aivan pirun hyvää kriekiä. Makeus ja happamuus loistavassa tasapainossa. Näin ainakin omasta mielestä, sillä hyvin vahvasti happamuus edellä tässä mennään, mutta sehän kuuluu tähän oluttyyliin. Vaan on se kyllä hieno olut. Aivan perhanan hieno.