Pime Öön tavallinen versio tuli maisteltua vajaa kaksi vuotta sitten, ja viskinen Islay BA versio vuosi sen jälkeen. Nyt on vuorossa Pedro Ximenez -sherrytynnyreissä kypsytetty versio.
Kaatuu lasiin öljymäisenä ja pikimustana. Tuoksu on imelähkö, sherryinen. Pime Öölle ominaiseen tapaan maku on siirappisen makea. Lähes liian makea. Paino sanalla lähes. On se perhanan hyvää. Alkoholin maku on todella hyvin piilossa. Korkeat voltit kyllä tuntee mutta karkeaa viinaisuutta ei löydy, vaan alkoholin maku on ennemmin viinimäinen. Tai sherrymäinen. Lieneekö juuri tuon makeuden ansiota? Pime Öö ja sen variaatiot taitavat olla maistamistani oluista eniten ”jälkiruokaoluita”.
Pime Öö PX on kertakaikkisen hieno olutnautinto. Ei varmasti kaikkien kuppi teetä, mutta makean ystävät tuskin pettyvät.