Jotekin oletin, että Majakka olisi vaalea pale ale tyyppinen viritelmä, mutta lasiin kaatuikin ruskea ale. Kelpaa! Mielenkiintoinen, melko hedelmäinen tuoksu. Maku on oivallinen, tässä voisi olla täydellisyyttä hipova ruokajuoma oikean sapuskan kanssa paritettuna. Nautiskelujuomanakin erinomainen.
Panimo Kiiski on kyllä yllättänyt ja vakuuttanut todella positiivisesti. Jotenkin panimon tuotteet ovat vaikuttaneet tylsiltä eikä niitä ole sen takia tullut aiemmin maistettua, mutta tähän mennessä kaikki kolme ovat olleet todella hyviä ”perusoluita”. Pitää varmaan miettiä omaa tulokulmaa uudestaan, sillä ei se olutnautinnon syvin olemus välttämättä löydykään niistä Dom Pérignon-tynnyreissä kypsytetyistä gallifreyalaisella keijupölyllä ja sivettikissanpaskakahvinpavuilla maustetuista kokeellisista imperial stouteista, vaan juurikin näistä hemmetin hyvin tehdyistä mutkattomista oluista. Toisaalta oluen hienous onkin juuri siinä, että molemmista ääripäistä voi löytää yhtä suuria aarteita. Se on just niin eikä siitä sen enempää. Nih. Taitaa olla nukkumaanmenoaika kun alkaa punainen lanka jotenkin mystisesti hämärtymään. Pääkohta nyt taitaa olla se, että Majakka on hieno olut.